Maa josta tuli oma. Osa 7

Kevдt on se aika, jolloin ei haluaisi tuhlata hetkeдkддn sisдllд olemiseen. Ulkona nдkee niin paljon koko ajan: nuorta rakkautta, vanhaa hellyyttд, kirkkaita vдrejд ja tuoksuja, kukat kukkivat, linnut alkavat rakentaa pesiддn. Mistддn ei halua jддdд paitsi.
Kдvelin joka pдivд opistolle, noin kolmen kilometrin matkan kotoa. Lдhdin liikkeelle aikaisin, jotta voisin rauhassa seurustella uusien pienten ystдvieni, metsдnelдinten, kanssa. Tuossa on jдnis, joka tulee tдnne juuri tдhдn aikaan.
- No, harmaaturkki? Pдivд alussa! minд juttelen katsellessani pitkдkorvaista luontokappaletta.
Jдnishousu yleensд vilkaisi minua epдilevдsti ja jдnnitti ruumiinsa loikaten tiehensд kuin vieteri. Kohtaamisesta jдi minulle hyvд mieli.
Yhtдkkiд mereltд kдvi kova tuulenpuuska. Se peitti kaupungin nopeasti harmailla raskailla pilvillд, ilma tummeni hetkessд. Kasvoille putosi ensimmдinen sadepisara, sitten toinen ja kolmas, kunnes minut lopulta kasteli kevyt kevдtsade. Taivaalta valuva vesi herдtti elдviд muistoja дidistд ja kodista. Дkillinen kaipuu pyrki pakkautumaan mцykyksi kurkkuun. Oli nopeasti saatava opinnot loppuun, jotta vihdoinkin pддsisi tцihin, voisi sддstдд rahaa ja matkustaa дitiд katsomaan. Ajatus ettд kaikki maailman huolet johtuivat kirotusta rahasta, teki surulliseksi… ja sade sen kuin piiskasi kasvojani. Kohta ei tiennyt, mikд oli kyyneliд, mikд sadepisaroita…
Kevдt toi opiskeluunkin omat muutoksensa. Kдytдnnцn harjoittelun jakso tapahtui hotelleissa, ravintoloissa ja ruokaloissa, mutta teoreettinen opetus pidettiin ilokseni ulkosalla silloin kun sдд salli. Koko ryhmд lдhti opettajien johdolla puistoihin, kesдteatterin lehtereille tai muihin paikkoihin, joissa saattoi nauttia opetusta mukavasti istuen. Joka puolelta kuului suomea ja ruotsia, johon aloin jo pikkuhiljaa tottua. Дidinkieltдni en juuri enдд joutunut kдyttдmддn. Suomi raotti minulle vдhitellen ovea kotoisaan pieneen maailmaansa.
Joskus lдhdin kaupungille vain kuljeskelemaan ja kaupoille. Katselin nдyteikkunoita, kokeilin jotain vaatetta, vaikka yleensд rahaa ostoksiin ei ollut. Mieheni vaatimaton palkka ja minun tukirahani menivдt tarkasti asunnon maksamiseen ja ruokaan.
Kerran olin erддssд kaupassa valitsemassa jotakin pientд, tuiki tarpeellista esinettд, kun yhtдkkiд kuuluivat tutut sanat:
- Mama! Nos!
Kддnnдhdin nopeasti ja nдin lapsen joka oli lastenvaunuissa; hдn nдytti pikku sormellaan nenддnsд ja iloitsi siitд, ettд saattoi jakaa tдmдn uutisensa дitinsд kanssa. Tuntui, ettд sydдmeni pomppaa ulos rinnasta. Menin vaunujen luokse ja kysyin:
- Mikд sinun nimesi on, pikkuinen?
- Saљa! Hдn on Saљa! sanoi vaunujen vieressд seisova nuori nainen ystдvдllisellд ддnellд. Hei! Mistд sinд tulet?
- Hei! Venдjдn perukoilta, Belgorodista, entд itse? vastasin.
- Petroskoista. Olemme asuneet kohta neljд vuotta Oulussa.
- Me olemme vasta tulleet.
- Teillд on varmaan ikдvд?! keskustelukumppanini sanoi haikeasti. Ensi alkuun minullakin oli vaikeaa, mutta sitten sitд tottuu. Tekin totutte. Ja pддseehдn kotona vдlillд kдymддn.
- Menisinkin kдymддn дidin luona, mutta toistaiseksi emme ole miehen kanssa onnistuneet sддstдmддn tarpeeksi rahaa, minд uskouduin.
- Belgorodiin onkin matkaa! uusi ystдvдni Lena sanoi. Tiedдtkц muuten, ettд tддllд lдhellд on kauppa, jossa jaetaan keskiviikkoisin ja perjantaisin ilmaiseksi elintarvikkeita.
- Miten niin ilmaiseksi?
- Eikц miehesi ole kertonut, ettд valtio jakaa vдhдvaraisille ilmaiseksi ruokaa?
- Ei, ei ole kertonut. Hдn ei varmaan tiedд sitд!
- Kaikki tietдvдt, Lena sanoi. Ensi viikolla alkaa toukokuu ja edessд on juhlapдiviд, mennддn silloin yhdessд, niin minд opastan sinua. Tehdддnkц niin?
- Tehdддn vaan! minд innostuin.
Odotin tдtд uutta tapahtumaa malttamattomana. Eikд kauan mennyt kun seisoimme pienen kaupan edessд, jonne vaelsi ihmisiд rauhalliseen tahtiin. Joillakin oli isot matkalaukut, toisilla reput. Jonossa oli suomalaisia, venдlдisiд, eestilдisiд ja muita ulkomaalaisia.
Tasan klo 12 ovet avattiin ja sisддn kutsuttiin ensimmдiset viisi.
- Lena, mennддn yhdessд? Pelottaa jotenkin, etten sitten saa otettua mitддn.
- Дlд murehdi turhia! Se on ihan yksinkertaista, ystдvдni rauhoitteli minua.
Pian oli meidдn vuoromme. Valoisassa tilassa oli joitakin osastoja. Menin ensimmдiseen, siellд olivat maitotuotteet. Minulta kysyttiin hyvдntahtoisesti, kuinka monta perheenjдsentд meillд on.
- Avaa laukku! ystдvдni komensi.
Minulle annettiin perheen pддluvun mukaisesti kaksi litraa maitoa, jogurttia ja piimдд.
- Tanja, mennддn vihannesosastolle.
Siellд saimme kaksi kiloa perunoita, salaattia, tomaatteja ja kurkkua, lihaosastolta makkaraa, juustoa ja porsaan ulkofilettд. Leipдosastolla saa ottaa rajoituksetta, mitд haluaa. Kaksi suurta laukkua tuli aivan tдyteen tavaraa.
- Lena! Miten loistava juttu! Kiitos sinulle! Olet pelastuksemme!
- Tanja, meidдn on autettava toinen toisiamme, mehдn olemme samasta maasta. Suomen valtio pitдд hyvдд huolta tyцttцmistд ja vдhдvaraisista, siksi tддllд ei ole kцyhiд ja kerjдlдisiд. Ja sitten kun olet tyцssд, ostat rahalla nдitд samoja tuotteita.

- - Nyt saa vappu tulla! sanoi Timo katsoen ikkunasta ulos.
- Joka puolella myydддnkin jo isoja punaisia ilmapalloja, huomautin.
- Huomenna menemme keskustaan kдvelemддn, se on hauskaa!
- Timo, kerro vielд juhlasta!
- Ennen kaikkea toukokuun ensimmдinen on ylioppilaiden juhla. Nimi tulee katoliselta pyhimykseltд, Pyhдltд Walpurgalta, jonka pдivд on toukokuun ensimmдisenд. Wappu on lyhyt muoto Walpurgasta, nykyддn se kirjoitetaan v:llд. Ylioppilaat, sekд uudet ettд ne jotka ovat valmistuneet vuosikausia sitten, laittavat pддhдnsд valkoiset ylioppilaslakit ja aloittavat juhlinnan jo 30. huhtikuuta. Vanhojen ihmisten lakit tosin eivдt enдд ole kovin valkoisia, mutta iloisesti hekin ovat mukana. Voi sanoa, ettд heille vappu merkitsee sitд, ettд on selvitty ja menestytty elдmдssд; kцyhдssд sodanjдlkeisessд Suomessa ei kaikilla ollut mahdollisuutta suorittaa lukiota vaikka olisivat olleet lahjakkaitakin. Nykyaikaiset ylioppilaat ottavat vappuna vapaata sekд kдytцssддnnцistд ettд koulusta. Samassa seurueessa voi olla professoreita ja opiskelijoita, kaikki tasavertaisina. Opiskelijat pukeutuvat kestдvдstд vedenpitдvдstд kankaasta tehtyihin kokohaalareihin, jokaisella tiedekunnalla on oma vдrinsд ja haalareihin liimataan sponsoreiden logoja. Niihin myцs kiinnitetддn kaikkien niiden seurojen merkkejд, joihin opiskelijat kuuluvat. Nдissд vдrikkдissд haalareissa vappua sitten vietetддn koko lailla vapaissa merkeissд, ei haittaa jos tulee ruohonvihreдд takapuoleen tai kaatuu viiniд syliin!
- Timo, meillд toukokuun ensimmдinen on ollut aika muodollinen tyцn juhla. Ja tietysti kevддnkin.
- Meillд myцs kansa piti vuosisatoja huhtikuun 30:ttд pдivдд kevддn juhlana, jolloin luonto puhkeaa kukkaansa. Siitд alkoi laidunkausi. Yцllд karja pддstettiin ahtaista karsinoistaan
vapaaksi niitylle. Pakanuuden aikaisessa Suomessa, viikinkien ja kelttien tuomana, eli usko, ettд huhtikuun viimeisen pдivдn yцnд aukeaa mahdollisuus kulkea kuolleiden maailmasta elдvien maailmaan. Ja kun ovi on auki, niin tietysti sieltд tulee kaikenlaisia pimeyden henkiд, jotka kuten tunnettua, pelkддvдt tulta. Ja siksi tuona yцnд koko maassa sytytettiin kokkotulia ja soitettiin kelloja, joilla suojauduttiin pahoilta hengiltд ja anottiin hyviltд hedelmдllisyyttд. Esi-isдmme uskoivat vielд ettд tuli, tanssit, musiikki ja kellojen ддni pelottivat pois kaikenlaisia talven aikana nдlkiintyneitд petoja. Mutta tдmд on historiaa eivдtkд sitд kaikki edes tiedд… huomenna ilakoidaan ylioppilaiden kanssa!
Huhtikuun viimeinen pдivд on anteliaan aurinkoinen. Kaupungin keskustorille, josta raikuvat hurraa-huudot, kiiruhtaa sekд vanhoja ettд uunituoreita ylioppilaita. Joka puolelta kuuluu musiikkia, iloista meteliд, samppanjalasien kilinдд. Kirkasvдrisiд serpentiinejд lentelee ilmassa, lippuja huiskutellaan. Joka askeleella myydддn perinteistд vappuherkkua, tippaleipiд. Piknikeille kokoontuneet ihmiset paistavat makkaroita, savustavat kaloja. Nuoriso istuskelee ruohikolla ja nauttii evдsherkkujaan ja alkoholijuomia.
Yleensд niin rauhalliset ja pidдttyvдiset suomalaiset ovat yhtдkkiд valmiita mihin tahansa hullutuksiin. Minua ihmetytti se, millaiset mддrдt alkoholia nuoriso tuona pдivдnд joi. Asiaan kuuluu myцs perinnejuoma sima, joka muistuttaa meidдn hunajajuomaamme sekд kaikki, mikд poreilee: olut, siideri, samppanja. Suomalaiset sallivat itselleen vapauden toteuttaa itseддn miten mielivдt eikд edes poliisi rankaise heitд siitд. Olutta saa juoda suoraan pullosta keskellд katua, vetelehtiд missд vain, ruiskuttaa ihmisten pддlle sprayserpentiiniд, huutaa, rellestдд ja juopotella. Poliisi vain rauhallisesti keskustelee sellaisten kanssa, joiden riehuminen on mennyt yli дyrдiden ja kehottaa siirtymддn hetkeksi lepддmддn.
Juhliminen jatkui myцhддn yцhцn, mutta me olimme vдsyneet kaiken katsomisesta ja palasimme kotiin. Minд mietin kдvellessдni, kuinka juhla nдyttдд kansasta aina toiset kasvot.