Viimeinen aristokraatti vallassa!

Tammikuussa 1945 paroni C.G.E Mannerheim, Suomen silloinen presidentti, kirjoitti virallisen kirjeen sveitsil;isen sanomalehden toimittajalle Jean Martinille, jonka kanssa h;nell; oli luottamuksellinen suhde, miss; h;n kertoi Suomen hankalasta taloustilanteesta sek; siihen liittyvist; ongelmista. H;n kirjoitti: "On elett;v; p;iv; p;iv;lt; vahvistaen henke; sek; jatkuvasti tarvittavaa vastustamisen tahtoa. Toisaalta todellisuuden kauhistuttava kohtaaminen tuo tietynlaista hy;ty; – alat ymm;rt;m;;n, ett; ensin on k;yt;v; henkinen koettelemus l;pi saadakseen itselleen todellisen k;sityksen el;m;st;”. Kirjeess; h;n mainitsi lis;ksi, ett; psyykkiset koettelemukset opettavat el;m;;n el;m;; p;;t; korkealla pit;en.
Yritet;;n ymm;rt;; n;m; suurenmoisen suomalaisen sanat. Tunnemme paroni Mannerheimin ruotsalaista sukujuurta olevana aatelisena, sotilaana, joka rakensi loistavan uran ven;j;n keisarillisissa armeijassa, matkailijana ja luonnontieteilij;n;, joka teki haastavuudeltaan ainutlaatuisen hevosmatkan Aasian ja Pohjois-Kiinan halki.
Kuvaamalla C.G.E. Mannerheimia yhten; ensimm;isen XX vuosisadan alkupuolen kirkkaimmista poliittisista ja sotahistorian henkil;ist;, t;ytyy ymm;rt;;, ett; merkitt;v; osa h;nen el;m;st;;n liittyi Ven;j;;n ja Ven;j;n keisarilliseen armeijaan, jossa h;n palveli yli 30 vuotta. H;n ei voinut olla tuntematta yhteenkuuluvuuden tunnetta paitsi Ven;j;n yhteiskunnan korkeimpiin eliittikerroksiin, mutta my;s koko Ven;j;n historiaan ja sen perustaan. Mannerheim oli t;ysin vakuuttunut suorittavansa ven;l;isen upseerin velvollisuutta. H;nen n;kemyksens;, sek; aristokraattisesta alkuper;st; ett; hovipiirien l;heisyydest; johtuen, pysyiv;t muuttumattomina koko h;nen el;m;ns; ajan - uskollisuus perinteisiin ja monarkkisen j;rjestelm;n s;;nt;ihin. Kuitenkin Ven;j;n tapahtumat lokakuussa 1917 ravistivat koko Ven;j;n poliittisen j;rjestelm;n perusteisiinsa ja muuttivat koko Euroopan geopolitiikan. Mannerheimille itselleen merkitt;vimmiksi osoittautuivat ne muutokset, mitk; vaikuttivat vakavimmillaan armeijaan. Keisarin luopuminen kruunusta, anarkiset sosialisaatioprosessit ja v;;r;nlainen demokratisoituminen, mitk; ilmeniv;t kurin romahtamisena, tottelemattomuutena komentajia kohtaan, joukoista karkaamisen lis;;ntymisen; jne., kaiken t;m;n kenraali Mannerheim koki eritt;in tuskalliseksi. Paroni Mannerheim ymm;rsi selv;sti, ett; keisari, jolle h;n vannoi uskollisuutta, pakotettiin luopumaan vallasta, eik; n;in ollen halunnut vannoa uskollisuuttaa uudestaan v;liaikaiselle hallitukselle, joka oli aktiivisesti tuhoamassa valtion asetuksia ja tuki Petrogradin varuskunnan kapinaa. H;n pysyi uskollisena Nikolai II:lle ja h;nelle kerran annetulle valalle.
Koska paroni ei n;hnyt mahdollisuutta palvella bolsevikki hallitusta, h;n k;;nsi katseensa kotimaahansa Suomeen, josta tuolloin alkoi vakava taistelu kansallisesta itsen;isyydest; ja neuvostohallintoa vastaan. Tiet;en arvonsa Mannerheim p;;tti joulukuussa 1917 ottaa askeleen, joka muutti h;nen el;m;ns; radikaalisti ja silloin h;n j;tti Ven;j;n lopullisesti. H;nen tiet;myksens; ja sotilaallinen kokemuksensa l;ysiv;t k;ytt;ns; Suomesta. H;nest; tuli ylip;;llikk; ja Suomen armeijan luoja, josta luonnollisesti tuli itsen;isen Suomen kansallisjohtaja. Carl Gustaf Mannerheim teki paljon diplomaattista ty;t; Suomen eteen. H;net vastaanotettiin aina korkeimmalla tasolla. Ruotsi, Tanska, Britannia, Ranska avasivat h;nelle kuninkaallisten talojen, korkeimman aateliston ja hallitusten ovet. On mahdotonta kohdella v;linpit;m;tt;m;sti paronia C.G.E. Mannerheimia. Jotkut saattavat vihata h;nt;, asettamalla vastuuseen verisist; uhrauksista Suomen tasavallan itsen;isyystaistelun aikana, Suomen sotivaan Natsi-Saksan puolella. Mutta on mahdotonta olla my;nt;m;tt;, ett; koettelemuksista sankarillisesti selvinnyt Mannerheim onnistui saamaan kunnioituksen sek; vihollisilta ett; kannattajilta ymp;ri maailmaa.
Kuten tiedet;;n, sankareina ei synnyt; vaan heiksi tullaan. Vanha testamentti sanoo, ettei Jumala anna ihmiselle enemp;; koettelemuksia kuin ihminen jaksaa kest;;. Koettelemukset, k;rsimykset, tragediat, toisin sanoen subjektiivisen ja objektiivisen alkuper;n el;m;n opetukset voivat tehd; ihmisest; paremman tai huonomman, murtaa jonkun ja nostaa jotakuta. Mist; se riippuu? Tehdyst; p;;t;ksest; tai luonteen ominaisuuksista, ymp;rist;n vallitsevista olosuhteista ja oman kohtalonsa ymm;rt;misest;. Kaikki t;m; vaikuttaa ihmiseen ja h;nen el;m;npolkunsa muodostumiseen.
Gustav Mannerheim syntyi aristokraattiseen perheeseen, ja huolimatta varhaislapsuuden traagisista tapahtumista, nimitt;in vanhempiensa avioero ja sen j;lkeen h;nen ;itins; kuolema, jonka kanssa h;nell; oli erityisen l;mmin suhde, riippuvuus ;idin puolen sukulaisiin rikkaan fon Yulinin perheen, h;n ei siltik;;n menett;nyt uskoaan itseens; eik; muuttunut kovaksi. N;m; olosuhteet loivat erityisen, ep;miellytt;v;n psykologisen taustan, jossa Gustavin piti kasvaa ja oppia tekem;;n itsen;isi; p;;t;ksi;. Vuonna 1882 Mannerheimista tuli itsens; mukaan "ensimm;inen kolmesta Mannerheimin sukupolvesta, joka omistautui sotilasuralle". Sotilaallinen kuri, kohtuuttoman kova, painoi Gustavia jo matkan alussa. Protestoituvaan itseilmaisussaan, olemalla hyv;ksym;tt; selv;; tulevaisuutta Haminassa, h;n sai jatkuvasti moitteita, ja sen seurauksena h;net erotettiin kadettijoukosta. J;tt;en sen helpottuneena Mannerheim, p;;tetty;;n el;m;ns; tavoitteesta, ilmoitti yst;villeen kunnianhimoisesta ja vaikeammasta tavoitteestaan: "Min; menen Pietariin, Nikolajevin ratsuv;en kouluun, ja sitten minusta tulee ratsuv;en vartija." N;in tulevan marsalkan henkil;kohtaiset ominaisuudet ilmeniv;t, ennen kaikkea kunnianhimo ja johtajuuden halu. Itse;;n suuresti arvostaen Mannerheim p;;tti ottaa askeleen, joka muutti h;nen el;m;ns; radikaalisti. Selvitetty;;n melko selke;sti ja pragmaattisesti kykyns; ja tehneens; el;m;suunnitelman melko nuorena h;n tajusi, ettei helppoa tiet; korkeaan tavoitteeseen voinut olla. Suhteissaan ihmisiin Mannerheim osoitti hyvin laajaa kirjoa ja loi yhteyksi; eri tasoilla. Jo ennen kirjallisten kokeiden alkamista Mannerheim alkoi aktiivisesti uudistaa suhteitaan sukulaisiin ja tuttuihin. Kenraalimajuri, kreivi Yosta Aminov*, h;nen kummi;itins; aviomies, komensi rykmentti; Ven;j;ll;. Mannerheim houkutteli h;net omalle puolelleen. Kreivit;r Aminovin sisar, paronitar Skala, oli naimisissa valtioneuvoston j;senen Skala de Colignyn kanssa. Paronitar Skala oli my;s Mannerheimin kummi;iti. Tuolloin kummivanhemmat suhtautuivat rooliinsa vakavasti - se pakotti. Paronitar todella teki parhaansa saadakseen Gustavin p;;syn Nikolaevin ratsuv;kikouluun. 16. syyskuuta 1887 h;n vannoi valansa. Siit; p;iv;st; l;htien alkoi h;nen armeijapalvelusaikansa laskeminen. Kaiken kaikkiaan Mannerheim palveli 30 vuotta - h;n oli vannoessaan kaksikymment; ja t;ytti viisikymment;, kun h;net erotettiin.
Vuonna 1917 Mannerheim - laiha, aina hyv;kuntoinen, hieman py;re;hartinen, poikkeuksetta oikea ja herkk; persoona, joka antaa miellytt;v;n vaikutelman ;lyllisest;, itseens; uppoutuneesta ja hieman hajamielisest; ihmisest;. H;nell; on aristokraattiset tavat, h;n k;ytt;ytyy lempe;sti ja varovaisesti. H;nen el;m;kertansa huomauttavat, ett; Mannerheim on aikuisi;ss; aina vastuullinen ja s;;nn;llinen ihminen. H;nen analyyttinen mielens; etsii tietoa. H;n rakastaa lukea, ymm;rt;; ja systematisoida lukemansa. H;n uskoo, ett; kaiken maailmassa pit;isi olla loogista ja siksi oikeudenmukaista. Pystyy laiminly;m;;n oman etunsa ja turvallisuutensa suojelemaan heikompaa. H;n asettaa itselleen korkeampia vaatimuksia. H;nell; on eritt;in periksiantamaton ulkon;k;. Usein l;vist;v; katse roikkuvan otsan alta. Kouluttaa itse;;n, tottumalla puutteeseen ja toisten paheksuvaan asenteeseen. H;nen omistautumisensa oikeuden puolustamiseen on erityisen silmiinpist;v;;, kun ottaa huomioon, ett; h;nell; on vastenmielisyys kaikkeen, mik; h;iritsee h;nen mitattuansa el;m;n kulkua. Mannerheim, pysytellen monarkian kannattajana, ymm;rt;; sivistysprosessin logiikan pragmaattisella mielell; ja hyv;ksyy demokratian, mutta ymm;rt;; sen mahdollisuutena valita. H;n uskoo, ett; vain silloin yhteiskunnalla on oikeus vaatia henkil;lt; t;ytt; vastuuta teoistaan, kun jokainen yhteiskunnan j;sen saa t;yden valinnanvapauden toimissaan. H;n uskoo, ett; yhteiskunnan kurin ei pit;isi perustua pelkoon, vaan omaantuntoon. Siksi h;n pit;; "rikoksentekij;n" rangaistusta omantuntonsa kasvatuksena, toisin sanoen h;nen omaksi eduksensa. Mannerheim korostaa kirjeiss;;n toistuvasti, ett; mik; tahansa rangaistus toimii tehokkaasti vain silloin, kun ihminen ymm;rt;; syyllisyytens;. Paronilla on luonnostaan eritt;in kehittynyt logiikka ja analyyttinen ajattelukyky, h;n puhuu mielell;;n erilaisista malleista, rakenteista, kaavioista ja luokitteluista. H;n etsii ja l;yt;; olemassa olevien ristiriitojen ja ep;loogisuuksien perimm;isi; syit; mist; tahansa ilmi;st;. Pyrkii loogiseen harmoniaan ja loogiseen j;rjestykseen - H;nen loogisen ohjelmansa p;;vaatimus on objektiivinen totuus, jonka kriteerin; h;n ei pid; niink;;n k;yt;nt;; kuin eheytt; ja loogista harmoniaa.
Suomessa suurten mullistusten ja geopoliittisten uhkien aikana sellainen johtaja, joka sis;;np;in k;;ntymisen ominaisuuksien, tiet;myksens; ja el;m;nkokemuksensa ansiosta kykeni ajoissa poliittisesti p;tev;sti ja huolellisesti koordinoimaan toimintaansa sek; maan sis;- ett; ulkopolitiikassa. Se ei ollut vain pelastus maalle, mutta t;m; antoi my;s pohjan tasapainoiselle ja osaavalle politiikan muodostumiselle tulevaisuudessa. Juuri marsalkka K. Mannerheim osoitti asemallaan paradoksaalisesti, ett; valtioiden v;lisi; ristiriitoja pahentava vihamielisyys johtaa tuhoon ja molemminpuolisiin tappioihin. Oli eritt;in vaikeaa p;;st; eroon kaikenlaisista ideologisista dogmeista, ennakkoluuloista, keskin;isist; yrityksist; tyrkytt;; p;;t;ksenteon logiikkaa poliittiselle eliitille. Toisen maailmansodan j;lkeen uhkavaatimusten kieli, protestin kieli, alkoi h;vit; k;yt;st; valtioiden v;lisiss; suhteissa ja v;istyi rakentavalle luottamiseen perustuvalle dialogille.
25. toukokuuta 1958 Urho K. Kekkonen sanoi puheessaan: ”Meid;n piti k;yd; l;pi kauheita k;rsimyksi;, ennen kuin p;;dyimme siihen tulokseen, ett; Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden paras turvatake on keskin;iseen luottamukseen perustuva hyv; naapuruus, joka sis;lt;; my;s kunnioituksen toisen maan alkuper;ist; el;m;; kohtaan.” U. K. Kekkonen onnistui vakuuttamaan Suomen poliittiset piirit tiiviiden yhteyksien luomisesta Neuvostoliittoon kylm;n sodan aikana, huolimatta joidenkin Euroopan maiden ja Yhdysvaltojen vastustuksesta, todistaakseen suomalaiselle yhteiskunnalle "kannattavuuden kielell;" rauhanomaisen naapuruuspolitiikan tuottavuuden. Mannerheimin itsen;inen asema ja varovainen diplomatia johtivat siihen, ett; puolustava Mannerheim-linja nousi perustaksi ja antoi s;vyn molempia osapuolia hy;dytt;v;lle ja yst;v;lliselle Paasikivi-Kekkosen linjalle.
Henry Kissinger valitti aikoinaan, ett; modernissa politiikassa on suuri puute sellaisen tason poliittisista johtajista kuten Carl Gustav Mannerheim, Charles de Gaulle, Winston Churchill, titaanit, jotka ovat k;yneet l;pi k;rsimyksen vastuulliseen todellisuudenk;sitykseen ja rakensivat ei tuhoisia, vaan rakentavia suhteita maittensa kansojen etujen mukaisesti. H;nen kanssaan on vaikea olla eri mielt;!
Kutsumme lukijamme lukemaan paroni Carl Gustav Mannerheimin s;;nn;t, joiden ohjaamana h;nest; tuli sellainen kuin h;nest; tuli. Ja se on sinusta kiinni, otatko ne mukaan vai et!
1. Jopa l;himm;ll; ihmisell; on ominaisuuksia ja vahvuuksia, joita et ole huomannut.
2. Sinun on oltava kurinalainen, jos haluat saavuttaa suuria asioita.
3. Sinun on teht;v; kompromisseja, jos haluat asioiden menev;n haluamallasi tavalla.
4. Tietoa on hankittava, jotta voidaan tehd; johtop;;t;ksi;, analysoida.
5. Sinun on valmistauduttava asioihin voidaksesi toteuttaa ne.
6. Ohjeiden on oltava selkeit; ja niit; on noudatettava.
7. Faktojen ja realismin tulisi olla omien tunteidesi ja toiveidesi yl;puolella.
8. Ole uskollinen j;rjestelm;lle ja hierarkialle.
9. Kohteliaisuus ja hyv;t tavat ovat hy;dyllisi;.
10. On tarpeen noudattaa perinteit;.
11. Ruoanlaitto on yhdist;v; asia.
12. Tarkoitus. Tavoitteen saavuttamiseksi on oltava suunnitelma.
14. ;l; n;yt; tunteita seurassa.
15. Ole paras. Ole sujuva kieliss;. Aina oppia.
16. ;l; ajattele menneisyytt;.
17. Hevonen on ihmisen paras yst;v;.
18. Kauniit naiset ovat intohimo.
19. Ole peloton ja k;rsiv;llinen.
Baron C.G.E. Omasta aloitteestaan eronnut Mannerheimilla oli varaa yleisest; mielipiteest; riippumattomaan yksityishenkil;n el;m;ntapaan. Mannerheimin vapaaehtoinen eroaminen Suomen presidentin teht;v;st; maaliskuussa 1946 ja hiljaiset vuodet h;nen el;m;ns; lopussa osoittivat, kuinka viisas t;m; suuri mies oli. Asenteemme historiaan riippuu hyvin usein siit;, kuinka se meille esitet;;n. Nykyp;iv;n nopeassa tiedonkulussa on t;rke;mp;; kiinnitt;; huomiota ei niink;;n sen sis;lt;;n, vaan siihen, kuka ja mihin tarkoitukseen historiaa tulkitsee. Mutta on olemassa subjektiivinen tulkinta ja tosiasiat. Ne, jotka haluavat saada oman itsen;isen mielipiteens; historiallisista tapahtumista, luottavat tosiasioihin.
Esko Kalevi Leskinen
Sandul Alexandr